Freestylehiihdon ja lumilautailun urheilujohtajana toimiva entinen kumparelaskija Jussi-Pekka Kinnunen haluaa kehittää lajien kokonaisvaltaista yhteistyötä. Valmentajien lisäämisen ja asiantuntijapalveluiden tehostamisen myötä lajien rakenteita ja toimintatapoja pystytään kehittämään uudella tavalla.

– Kumparelasku on mennyt eteenpäin lajina siinä mielessä, että lasketaan kovempaa ja hypätään korkeammalle. Isossa kuvassa uusien lajien esiinmarssi on ollut valtaisaa, big air teki esimerkiksi vasta tuloaan oman urani loppuvaiheilla. Lajista nauttiminen ja “täysillä tekemisen” asenne on edelleen voimissaan.

Näin freestylehiihdon lajikehitystä kuvailee kohta kaksi vuotta työssään freestylehiihdon ja lumilautailun urheilujohtajana toiminut Jussi-Pekka Kinnunen. Entinen kumparelaskija on ehtinyt työskennellä urheilun parissa useassa eri työssä oman kilpauransa päättymisen jälkeen. Valmennuskokemusta on kertynyt vuosien aikana muun muassa Australiasta ja Sveitsistä.

Jussi-Pekka Kinnunen. Kuva: Jesse Väänänen

Vajaa kaksi vuotta sitten Kinnunen otti vastaan paikan freestylehiihdon ja lumilautailun urheilujohtajana. Edellä mainituissa on hyvin paljon samoja elementtejä lajeina. Molemmat tunnetaan niin sanottuina “skene-lajeina”, joissa näyttävyys ja tyyli ovat olleet kaikki kaikessa. Kilpailullisuus ja perinteinen urheilullisuus on tullut lajeihin vahvasti vasta olympiastatuksen myötä. Kinnusen mukaan yhteistyössä on voimaa.

– Aloitettiin työstämään yhteistyötä eteenpäin, aika nollista lähdettiin ja nyt ollaan tässä tilanteessa. Olympiakomitean ja Olympiavalmennuskeskus Vuokatti-Rukan kanssa tehtävä yhteistyö kehittää molempia lajeja eteenpäin, Kinnunen kertoo.

Lajien samankaltaisuuden takia heräsi ajatus siitä, että näiden toimintaa voitaisiin tehostaa, niputtamalla ne yhteen. Ajatuksesta tuli konkretiaa, kun yhteispalkkauksen suunnittelutyö käynnistyi heti PyeongChangin olympialaisten jälkeen keväällä 2018.

Kartoittaakseen lajien nykytilanteen ja tarpeet OVK tilasi kokeneelta hiihtovalmentajalta Jarmo Riskiltä rinnelajien tilannekatsauksen. Riski tutustui lajien toimintaan, kartoitti lajien tarpeita ja selvitti, mitä liikkeitä järjestelmän tulisi tehdä maksimoidakseen näiden lajien potentiaalin suomalaisessa huippu-urheilussa. Selvitys valmistui keväällä 2019 ja sen mukaan lajien yhteen ajaminen oli suositeltavaa. Kinnusen mukaan selvitystyö loi hyvät pohjat hänen työlleen urheilujohtajana.

– “Road map” on ollut käytössä ja se on auttanut toimintaa hyvin paljon. Olen tuntenut Jarmon (Riski) jo pitkään, ja yhteistyö varsinkin siinä alussa oli erittäin sujuvaa. “Road mapista” on tehty asioita yksi kerrallaan ja rakennettu pohjia kuntoon, Kinnunen kertoo.

Vaikka freestylehiihto ja lumilautailu ovat lajeina lähellä toisiaan, lajiliittojen historia on kuitenkin hyvin erilainen. Ski Sport Finland on vahvaan kaupallisuuteen nojannut perinteinen huippu-urheiluorganisaatio, kun taas lumilautaliiton perinne on ollut hyvin vahvasti “skene-painotteinen”.  Näiden kahden, jokseenkin erilaisen maailman, yhteen nitominen ei ole aina välttämättä täysin kivutonta. Kinnusen mukaan yhteistyö on lähtenyt kuitenkin käyntiin erittäin mukavasti.

– Yhteistyön käynnistäminen on sujunut hyvin. Kumparelaskulla on toki pitkä historia Ski Sport Finlandin kanssa, mutta uudet tulokkaat, slopestyle hyvänä esimerkkinä, ovat skenen puolesta hyvin samankaltaisia lajeja. Laskijat tuntevat toisensa ja valmentajat tuntevat toisensa. Freeskin ja lumilautailun yhteistyössä ei ole ollut merkittäviä haasteita, Kinnunen toteaa.

Lisää valmentajia ja toimiva asiantuntijaryhmä

Kohta kaksi vuotta virassaan toiminut Kinnunen haluaa korostaa valmennuksen vahvistamista osa-alueena, jossa on otettu jo nyt isoja askeleita eteenpäin.

Antti Koskinen toimi pitkään yksin lumilautailun päävalmentajana, mutta nyt mukaan maajoukkuevalmennukseen on saatu Jussi Räisänen. Lisäksi lajissa on kaksi nuorten olympiavalmentajaa ja erikseen yläkoululeirityksestä vastaava valmentaja. Freeski-puolella valmennuksesta vastaavat tällä hetkellä päävalmentaja Jussi Mononen ja nuorten olympiavalmentaja Juha Mourujärvi.

Nyt kun valmentajien määrä on tuplattu, lajien rakenteita ja toimintatapoja pystytään kehittämään uudella tavalla. Valmentajien lukumäärän lisäämisen ohella Olympiavalmennuskeskukseen keskitettyä asiantuntijatoimintaa on saatu valjastettua paremmin molempien lajien käyttöön. Kinnunen kehuu tiimiänsä, johon kuuluu fysiikkavalmentajien ohella myös fysioterapeutti sekä ravinto- ja psyykkinen valmentaja.

– Lähtökohta oli se, että molemmilla lajeilla oli yksi päävalmentaja, joka teki kaiken työn urheilijoiden kanssa. Nyt valmentajia on enemmän ja taustalle on saatu fysiikkavalmentajia ja fysioterapeutteja tukemaan valmentajien työtä. Tämän uudistuksen myötä kaikilla on parempi olla, Kinnunen toteaa.

Valmentajien ohella Olympiavalmennuskeskukseen on saatu Rukalle keskitettyä asiantuntijatoimintaa, joka hyödyttää molempien lajien urheilijoita. Teemu Rauhala aloitti kuluvan vuoden alussa työt rinnelajien asiantuntijana ja hänen vastuualuettaan ovat urheilijoiden fysiikkavalmennus ja testaus. Englannista kotoisin oleva Jonathan McPhail on erikoistunut voimantuoton kehittämiseen ja sen testaamiseen. Sekä freestylen että lumilautailun urheilijat saavat nauttia miehen osaamisesta.

Urheilijoilla on käytettävissään myös fysioterapeutti, joka osallistuu harjoitusleireille ja kilpailumatkoille. Kahden lajin urheilijat harjoittelevat ja kisaavat todella usein samoilla paikkakunnilla, joten tässäkin mielessä yhteistyö on kannattavaa. Yhteistyö on Kinnusen mukaan elinehto lajeille, joiden resurssit ovat yksin melko pienet.

– Kun resurssit on pistetty yhteen, päästään kokonaisvaltaiseen yhteistyöhön ja sen määrätietoiseen kehittämiseen. Kahtena pienenä lajiliittona ei olisi millään pystytty tähän kaikkeen yksin, tiivisti Kinnunen vieraillessaan Olympiakomitean järjestämillä huippu-urheilun verkostopäivillä.

Yläkoululeiritys kiinnostaa nuoria, huippuvaiheessa olosuhteita pitää etsiä kotimaan ulkopuolelta

Lumilautailu ja freeski ovat lajeja, joissa seuratoiminta on melko pientä ja liittojen on pystyttävä tarjoamaan toimintaa jo nuorille urheilijoille. Molemmissa lajeissa järjestetäänkin yläkoululeiritystä, jonka tarkoituksena on saattaa nuoria lajien pariin ja kehittää menestymiseen tarvittavia ominaisuuksia. Samalla nuoret käyvät koulua ja oppivat, mitä urheilijan elämään kuuluu. Freeskin osalta yläkoululeiritys tapahtuu Rukalla, kun taas lumilautailu on keskittynyt tässä vaiheessa Vuokattiin.

Molemmissa lajeissa on mahdollista menestyä myös melko nuorena, joten lajin pariin siirtyminen jo nuoressa iässä ei ole missään nimessä huono asia. Lajien poikkeuksellisuus huomioiden lajiliittojen on pitänyt tehdä myös paljon työtä urheilijoiden rekrytoimiseksi. Lumilautailun puolella tämä on näkynyt muun muassa lapsille järjestettävien kilpailuiden muodossa.

Kinnusen mukaan yläkoululeiritys on kasvattanut suosiotaan viimeisten vuosien aikana ja hän pitää sitä merkittävänä osana lajiin siirtymisessä.

– Yläkoululeiritys on kehittynyt huimasti muutaman viime vuoden aikana. Tieto on levinnyt ja moni kehittyvä nuori hakeutuu nyt yläkoululeireille. Leireillä harjoitellaan, käydään koulua ja opetellaan, mitä urheilijan elämä oikeasti on. Edellisinä vuosina leiritykseen on osallistunut noin 40 nuorta, mikä on paljon meidän lajissamme, Kinnunen kertoo.

Lumilautailu ja freeski ovat kehittyneet lajeina huimasti lyhyellä aikavälillä ja molemmissa lajeissa urheilullinen vaatimustaso on kasvussa. Lajikohtaisten taitojen oppiminen nuoressa iässä katsotaan vahvuutena, josta on varmasti hyötyä huippuvaiheen valmennuksessa. Moni yläkoululeiritykseen osallistuva nuori siirtyy toisella asteella opiskelemaan Kuusamoon, jossa he pääsevät käyttämään Vuokatti-Rukan urheiluakatemian palveluita.

Vuokatti ja Kuusamo ovat tehneet tiivistä yhteistyötä vuodesta 2013 lähtien. Toisella asteella opiskeleville urheiluakatemian merkitys korostuu, mutta huippuvaiheessa olevat urheilijat ovat pitkälti osa samaa kokonaisuutta. Rukalle on rakentunut viime vuosien aikana selkeä lajiyhteisö, joka pitää sisällään toisen asteen ja huippuvaiheen urheilijoiden lisäksi myös valmentajat ja asiantuntijat.

Ruka toimii maajoukkueen kotipesänä, jossa huippuvaiheen urheilijat harjoittelevat yleensä lokakuusta lähtien pitkälle kevääseen. Kesät moni huippuvaiheen urheilija viettää Helsingissä, josta on helppo lähteä syksyllä harjoitusleireille. Kinnusen mukaan perusolosuhteet ovat kotimaassa riittävällä tasolla, mutta huippuvaiheen urheilijoiden on haettava harjoitusolosuhteita ulkomailta.

– Huippuvaiheessa olevien urheilijoiden kohdalla on ollut selvää jo muutaman vuoden ajan, että harjoitusolosuhteita joudutaan hakemaan ulkomailta. Olosuhteiden kehitysprosessit ovat sellaisia asioita, jotka eivät liiku ihan muutamassa vuodessa.  Niitä on kuitenkin pyritty viemään eteenpäin määrätietoisesti, erityisesti Kuusamossa. Perusharjoitteluun olosuhteet ovat kuitenkin hyvällä tolalla, Kinnunen kertoo.

Huippu-urheilun kautta hyviä tuloksia

Kinnusen johtama yhteistyöprojekti on lähtenyt hyvin käyntiin ja kehitysaskeleita on otettu jo usealla osa-alueella. Valmentajia on nyt enemmän ja asiantuntijatoimintaa pystytään hyödyntämään nyt myös tehokkaammin. Yläkoululeiritysten osallistujamäärät kertovat kiinnostuksesta lajeja kohtaan, joten tulevaisuuden näkymät ovat positiiviset.

Ainakin tähän mennessä lajien toimintaa on saatu tehostettua toiminnan yhdistämisen kautta. Kinnunen kertoo, että tämän hetken strategiassa pääpaino on asetettu huippu-urheiluun ja huippuvaiheessa oleviin yksilöihin. Tätä kautta haetaan hyviä tuloksia jo tulevista Pekingin olympiakisoista.

Resurssien keskittäminen ja yhteistyön tekeminen oli valinta, johon päädyttiin Riskin selvitystyön jälkeen. Toisena vaihtoehtona olisi voinut olla erilainen lähestymistapa. Lajeja olisi voitu yrittää kaupallistaa ja kerätä resursseja yritysmarkkinoilta.

– Monesti sanotaan sitä, että resurssit eivät riitä huippu-urheilussa. Asioiden yhdistäminen ja yhdessä tekemisen kulttuuri helpottaa kuitenkin paljon. Yhteistyö mahdollistaa yhä useamman huippu-urheilijan täysipainoisen harjoittelun, Kinnunen kertoo.

Lumilautailun maailman huippuihin lukeutuva Rene Rinnekangas on hyvä esimerkki urheilijasta, joka on käynyt läpi lumilautailun huippu-urheilupolun Vuokatti-Rukan toimintaympäristössä ja hyödyntää yhä yhteisiä resursseja huippuvaiheen kärkiurheilijana. Rinnekangas avasi tarinaansa OlympiaCastin vieraana keskiviikkona.

Teksti: Ville Lampinen
Artikkelikuva:  Jani Johansén / Flatlight Creative House