Huippu-urheilijamyönteiset korkeakoulut urheilijoiden kaksoisuran tukena

Huippu-urheilijan opiskelu edellyttää joustoa ja yhteensovittamista niin urheilijalta kuin oppilaitokseltakin. Urheilijoille tehtyjen kyselyjen mukaan erityisen haasteellista on korkeakouluopintojen yhdistäminen kansainväliseen huippumenestykseen tähtäävään valmentautumiseen. Kuitenkin merkittävä osa suomalaisista huippu-urheilijoista suorittaa korkeakouluopintoja urheilu-uransa aikana, mikä edesauttaa heidän siirtymistään urheilu-uraa seuraavalle työuralle.

Suomessa pidetään tärkeänä, että urheilijoilla on mahdollisuus kaksoisuraan, ja opiskelun ja urheilun yhdistäminen on yksi kaksoisuran toteuttamismalleista. Korkeakoulut ja paikalliset urheiluakatemiat tekevät asiassa hyvää yhteistyötä, jolla on paikoin jo varsin pitkät perinteet. Korkea-asteella ei tällä hetkellä kuitenkaan ole valtakunnallista urheiluyläkoulujen tai urheiluoppilaitosten kaltaista mallia, joka tukisi urheilijoiden kaksoisuran edellytysten kehittämistä korkeakouluissa.

Euroopan komission johdolla kaksoisuraohjelmiin on alettu kiinnittää enemmän huomiota jo kymmenisen vuotta sitten. Komissio julkaisi vuonna 2012 ohjeistuksen, jonka tavoitteena on edistää urheilijoiden kaksoisuraa (EU Guidelines on Dual Career of Athletes) ja kannustaa jäsenvaltioita ryhtymään toimeen kansallisten ohjeistojen luomiseksi, jo olemassa olevat käytännöt huomioiden.

– Ruotsissa on ollut jo usean vuoden ajan käytössä ohjeisto korkeakoulussa opiskelevien urheilijoiden kaksoisuran tukemiseksi (Swedish National Guidelines for Elite Athletes Dual Careers) ja siihen perustuva kaksiportainen malli huippu-urheilijamyönteisten korkeakoulujen tunnistamiseksi. Tähän työhön halusimme urheiluakatemiaverkostossa tarttua Ruotsin tapaan, opiskelijahuippu-urheilun erityisasiantuntija Jukka Tirri kertoo.

Myös eduskunnan sivistysvaliokunta on todennut mietinnössään (SiVM 19/2021) valtioneuvoston koulutuspoliittisesta selonteosta (VNS 1/2021), että tavoitteellisesti urheilevilla nuorilla tulee olla mahdollisuus saada koulutusta, kehittyä urheilijana ja kasvaa ammattilaisuuteen siten, että koulutusjärjestelmä mahdollistaa opiskelun ja tavoitteellisen urheilun tasapainoisen yhdistämisen.

Kansallisen laatumallin rakentaminen on hyvässä vauhdissa

Olympiakomitea käynnisti viime vuonna huippu-urheilijamyönteisten korkeakoulujen laatutyön. Työn tavoitteena on parantaa urheilijoiden edellytyksiä suorittaa korkeakouluopintoja siten, että se tukee urheilutuloksen tekemistä ja edesauttaa urheilijoiden hyvinvointia.

Huippu-urheilijamyönteisten korkeakoulujen tunnistamisen avuksi on työstetty laatumallia, jonka pohjalta mukaan hakeutuvien korkeakoulujen toimintaa arvioidaan määriteltyjen laatutekijöiden perusteella. Laatumallin työstöön on saatu arvokasta ja asiantuntevaa apua Kansalliselta koulutuksen arviointikeskukselta Karvilta.

Ensimmäinen versio laatumallista oli lausuntokierroksella urheiluakatemioissa, korkeakouluissa, lajiliitoissa ja muissa sidosryhmissä. Lausuntoja saatiin yhteensä 40 ja niissä annettu palaute oli rohkaisevaa. Vastaajista 80 % koki, että esitetyt laatutekijät antavat selkeän kuvan siitä, mitä huippu-urheilijamyönteisiltä korkeakouluilta odotetaan.

– Ammattikorkeakoulut ovat aktiivisesti mukana maamme urheiluakatemioissa ja haluavat omalta osaltaan tukea huippu- ja kilpaurheilijoiden tavoitteellista urheilua ja korkeakouluopintoja yhdistävän kaksoisuran toteutumista. Olympiakomitean tavoite huippu-urheilijamyönteisten korkeakoulujen tunnistamisesta ja tunnustamisesta on erittäin kannatettava. Pidämme hyvänä kehittävän arvioinnin ideologian valintaa toiminnan perustaksi, todetaan Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston (Arene) lausunnossa.

– Saatujen lausuntojen suuri määrä ja niissä annetut kommentit vahvistavat käsitystä siitä, että tämä työ on tärkeää ja sille on tilausta, Tirri toteaa.

Laatumallia pilotoidaan Kajaanin ammattikorkeakoulussa

Huippu-urheilijamyönteisten korkeakoulujen auditointimallia testataan kevään aikana Kajaanin ammattikorkeakoulun ja Vuokatti-Ruka urheiluakatemian kanssa yhteiskehittämisen otteella. Pilotissa tarkastellaan laatukriteerien toimivuutta käytännössä ja auditoinnin kokonaisuuden tarkoituksenmukaisuutta.

– Kajaanin ammattikorkeakoulussa on meneillään opiskelijoiden ohjauksen mallin päivitystyö ja erilaisten oppijoiden tunnistaminen ohjauksessa on siinä tärkeässä roolissa. Koemme, että osallistuminen pilottiauditointiin auttaa meitä kehittämään toimintaamme paitsi opiskelijaurheilijoiden näkökulmasta, myös laajemmin kaikkia opiskelijoita hyödyttäen, kertoo palvelujohtaja Teija Sievänen Kajaanin ammattikorkeakoulusta.

Syksyllä toteutetaan toinen auditointikokeilu yliopiston kanssa. Huippu-urheilijamyönteisten korkeakoulujen laatumalli julkaistaan 15. syyskuuta Helsingissä pidettävässä huippuvaiheen kaksoisuraseminaarissa. Haku prosessiin käynnistyy loppuvuodesta ja ensimmäiset huippu-urheilijamyönteisiksi korkeakouluiksi hakevien yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen auditoinnit toteutetaan keväällä 2023.

Teksti: Olympiakomitean verkkosivuilta

Vieritä ylös