Rukalla ja Kuusamossa tehdään suomalaista huippu-urheilua

Parhaat urheilijat parhaassa valmennuksessa parhaissa olosuhteissa – suomalainen huippu-urheilu keskittää toimintaansa, jotta urheilijan valmentautumiselle voidaan luoda parhaat mahdolliset edellytykset.

Rukan ympäristöön on luontevasti rakentunut rinnelajien keskittymä Vuokatti-Rukan urheiluakatemiassa ja Olympiavalmennuskeskuksessa. Korkeatasoinen valmennusosaaminen, lajeille hyvät olosuhteet, laadukas asiantuntijatoiminta valmentautumisen tukena ja kaksoisuramahdollisuudet yhteistyössä oppilaitosten kanssa tarjoavat erinomaiset puitteet urheilijoiden valmentautumiselle. Valmentautumisen sisällöt perustuvat Vuokatti-Ruka urheiluakatemiassa kehity – ja kasva huippu-urheilijaksi materiaaleihin sekä Olympiakomitean ohjeistuksiin viimeisimmän tutkimustiedon mukaisesti.

1) Kuinka paljon alppikoululaiset opiskelevat normaaliin lukioon verrattuna?

Kuusamon lukiossa Vuokatti-Ruka urheiluakatemian akatemiaurheilija (alppikoululainen) opiskelee lähtökohtaisesti neljän vuoden opinto-ohjelmassa. Neljän vuoden opintoaika antaa hyvän lähtökohdan opiskelun ja urheilun tasapainoiseen yhdistämiseen.

Opintojensa aikana urheilija suorittaa lukion normaalin oppimäärän eli 150 opintopistettä. Opintoihin kuuluu sekä pakollisia että valinnaisia opintoja. Pakollisia opintoja tulee suorittaa vähintään 94 tai 102 opintopistettä riippuen siitä, opiskeleeko opiskelija lyhyttä vai pitkää matematiikkaa. Valinnaisten opintojen vähimmäismäärä on 20 opintopistettä. Urheilijan opintoihin sisältyy urheiluvalmennusopintojaksoja, joita on tasaisesti koko lukio-opintojen ajan, viisi tuntia viikossa. Neljän vuoden opintojen aikana urheilusta kertyy 36 opintopistettä. Kyseiset opintojaksot ovat koulukohtaisia soveltavia opintoja. Lisäksi opintoihin voi liittää lukiodiplomeita ja muita valinnaisia opintoja.

Urheilijan opiskelu koostuu normaalista lähiopiskelusta koululla opiskelua itsenäisestä opiskelusta esim. leiri- ja kilpailumatkoilla. Tärkeää on, että urheilija toimii aina vastuullisesti sekä opiskelun että urheilun osalta.

2) Kuinka monta laskupäivää kauden aikana tulee, mukaan lukien harjoittelu, leirit ja kilpailut?

Valmennusohjelma pitää sisällään 150 – 170 lumipäivää kaudessa, keskimäärin noin 5 päivää viikossa 8 – 9 kuukauden aikana. Tämän lisäksi urheilijoiden omatoimisia FreeRide päiviä rinteessä olisi hyvä kertyä kauden mittaan 10 – 15. Yksilöllinen kuormituksen säätely ja seuranta on kuitenkin erittäin tärkeää. Harjoituskuormaa ei tule nostaa liian nopeasti, jotta vammoilta vältytään. Harjoittelussa ja kilpailuissa intensiiviset ja kevyemmät jaksot vuorottelevat. Talvikauteen sisältyy 2 – 3 noin viikon mittaista lepojaksoa, jolloin palautuminen on pääroolissa.

Menestyvä valmentautuminen tarkoittaa laadukkaita harjoituksia joka päivä. Moniammatillinen tiimi tukee ja vahvistaa urheilijan tai joukkueen kansainvälisen vaatimustason edellyttämää valmentautumista. Näistä palasista rakentuu kokonaisvaltaisen valmentautumisen malli. Mallin perusajatuksena on, että kestävä nousujohteinen kehittyminen urheilulajissa vaatii pitkäjänteistä työtä, missä kaikki elämän osa-alueet ja toiminnot tukevat tavoitteisiin pyrkimistä. Näin ollen on hyvä muistaa, että lajiharjoittelu on vain yksi oleellinen osa huipulle vievää kokonaispalettia. Nuorten urheilijoiden kohdalla kesä – elokuu ovat fysiikkaharjoittelun kulta-aikaa. Alpin kesäohjelma pitääkin sisällään kolme kuuden päivän mittaista fysiikkaleiriä Kuusamossa. Fysiikkaharjoittelu kulkee kiinteänä osana arkiharjoittelua läpi vuoden. Lisäksi kausi ohjelmaan luodaan sisällöt urheilijan arjen hallintaan, – elämäntaitoihin, sekä henkiseen valmentautumiseen.

3) Mihin oppimis- ja lajisisältöihin alppikouluissa kiinnitetään erityisesti huomiota?

Lukiokoulutus tukee opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja aktiivisiksi yhteiskunnan jäseniksi ja antaa opiskelijoille työelämän, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja, taitoja ja valmiuksia. Koulutuksen tarkoituksena on myös antaa opiskelijoille valmiuksia elinikäiseen oppimiseen ja itsensä jatkuvaan kehittämiseen. Lukion tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet aloittaa korkeakoulututkintoon johtavat opinnot yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa.

Arjen toimivuus ja huipputuloksen tekeminen rinnelajeissa edellyttävät rautaista yhteistyötä eri lajien urheilijoiden, valmentajien, asiantuntijoiden ja urheiluakatemioiden toimijoiden ja oppilaitosten kesken. Laadukkaat harjoitukset ja toimijoiden päivittäinen vuorovaikutus vievät jokaisen osaamista eteenpäin. Tämä yhteistyöhön perustuva kokonaisvaltainen toimintatapa luo pohjan paikalliselle valmennusfilosofialle myös Kuusamossa.

Kun nuori aloittaa opinnot Vuokatti-Ruka akatemiassa, niin ensimmäinen tavoite on varmistaa arjen sujuvuus, jotta tavoitteellinen urheilu olisi mahdollista. Arjen hallinnan, sekä elämäntaitojen opettelu Life Coachin, sekä muiden valmentajien ohjaamana antaa eväät toimivaan arkiharjoitteluun. Kun arki sujuu, niin myös opiskelu on mahdollista saada hyvälle tasolle. Näiden perusasioiden toimiessa on mahdollista luoda realistisia tavoitteita myös urheiluun. Neljän vuoden tavoitteena on vahva, monipuolinen ja itsensä tunteva urheilija, joka pystyy myös itsenäisiin päätöksiin urheiluaan koskevissa asioissa.

Monipuolinen harjoittelu ja ympäristön vaihtelevuus on kaiken ydin. Lajiharjoittelussa tämä tarkoittaa tekniikka- sekä vauhtilajien sisällyttämistä valmennusohjelmaan, sekä lajitaitojen monipuolisia, myöskin kisastandardit rikkovia harjoitusmenetelmiä. Lajitaito rakentuu perusliikuntataitojen ja fyysisten ominaisuuksien päälle. Lajitaidon päälle rakentuu puolestaan tehokas suoritustekniikka. Jokainen palanen tulee muurata oikeassa järjestyksessä ja mahdollisimman jämäkästi, jotta perusta kestää yksilöllisen laskutyylin kehittämisen pitkällä aikavälillä.

Lajivalmentautumisessa kiinnitetään erityistä huomiota alppihiihdon perustaitoihin, joita ovat havainnointi, tasapaino, kääntävät liikkeet, kanttaus ja kuormitus, sekä rytmi ja ajoitus. Harjoitteluympäristön vaihtelu on oleellista oikeanlaisen harjoitusvasteen saavuttamiseksi. Lajivalmentajien yksi tärkein osaaminen onkin juuri harjoituksen tavoitteeseen soveltuvan lajiympäristön löytäminen ja rakentaminen.

4) Mitä urheilullisia valmiuksia urheilijoilta odotetaan ja toivotaan alppikouluun haettaessa?

Arjen hallinta, urheilijan elämäntaidot sekä omatoimisuus ja rehellisyys mahdollistavat tavoitteellisen toiminnan ja harjoittelun. Näitä asioita on hyvä opetella jo yläkouluvaiheessa, jotta keskittyminen urheiluun toisella asteella olisi alusta asti mahdollista. Näiden lisäksi toivottavia valmiuksia ymmärrys kokonaisvaltaisen valmennuksen elementeistä, liikkumisen perustaitojen (mm. juoksu, loikat, kyykky, nostaminen, heittäminen) hallinta, motoristen perustaitojen (tasapaino, liikkuminen, välineen käsittely) hallinta sekä urheilijan oma ymmärrys harjoittelutaustastaan.

On toivottavaa, että urheilija ymmärtää harjoittelun seurannan ja palautumisen merkityksen ja on jo totutellut harjoittelun kuormittavuuteen (harjoitellut harjoittelemista), jotta kuormitus ei nousisi liian nopeasti akatemiaharjoittelun alkaessa.

Fysiikkaharjoittelun näkökulmasta perusteet kyykky- sekä nostotekniikoista olisi hyvä olla hallussa. Kehon hallinta ja yhden jalan toiminta tulisi olla mahdollisimman hyvällä tasolla. Näissä asioissa on uusilla urheilijoilla yleensä ollut paljon kehittämistä. Yhden jalan toiminnoissa tärkeää on polvilinjaus – lantion hallinta. Pystyasennossa ja vaakatasossa oleellista on puolestaan keskivartalon hallinta.

Lajivalmiuksien näkökulmasta toivottavaa on, että aiemmin mainitut lajin perustaidot sekä ymmärrys lajin perustaidoista ovat ainakin kehittymässä, mielellään jo hyvällä tasolla. Perustaitojen hallinta mahdollistaa tehokkaan suoritustekniikan sekä toimivan yksilöllisen tyylin kehittymisen. ’

5) Mitkä ovat alppikoululaisen yleiset tavoitteet lajimenestyksen suhteen?

Suomalaisessa huippu-urheilussa on viime vuosina panostettu vahvasti toiminnan keskittämiseen. Tavoitteena on luoda urheilijoille parhaat mahdolliset edellytykset tavoitella menestystä urheilussa kaksoisura huomioiden. Tämä edellyttää lajin osaamisen keskittämistä, jolloin parhaat urheilijat parhaassa valmennuksessa ja parhaissa olosuhteissa -periaate voi toteutua. Huippu-urheilun laajassa toimintaympäristöjen verkostossa on kuusi valtakunnallista urheiluakatemiaa ja valmennuskeskusta, ja näistä erityinen tehtävä on kahdella Olympiavalmennuskeskuksella. Pääkaupunkiseudun urheiluakatemiasta ja Olympiavalmennuskeskuksesta löytyvät kesä- ja jäälajit ja Vuokatti-Rukalta lumilajit.

Yleisiä tavoitteita lajimenestyksen suhteen ei ole mielekästä määrittää, koska erot urheilijataidoissa tekevät tavoitteenasettelusta aina yksilöllistä. Keskeisiä urheilijataitoja ovat mm. yleinen harjoitteluvalmius, henkinen hyvinvointi ja terveys, palautumisen taidot, kuten lepo ja ravinto. Näiden taitojen käytännön jalkautuminen vaikuttaa oleellisesti urheilijan kehittymiseen ja tuloskuntoon pitkällä aikavälillä. Urheilijan polun valintavaiheessa (toinen aste) focus tulee olla ennemmin päivittäisharjoittelun laadussa, kuin käytännöstä irti olevissa tulostavoitteissa. Tavoitteena onkin, että urheilija oppii ymmärtämään huippu-urheilun vaatimustasoa, sekä aikaa, mikä tavoitteellisen urheilijan uraan pitää panostaa. Akatemiaympäristön tavoitteena on mahdollistaa riittävät harjoittelumäärät ajankäytön näkökulmasta. Urheilijoiden kokemaan aikapaineeseen arjessa vaikuttaa oleellisesti urheilun ja opintojen yhteensovittamisen järjestelyt, sekä matkojen pituus harjoituspaikoille. Kuusamossa ja Rukalla harjoituspaikat ovat lähellä ja helposti saatavilla.

Urheilija määrittelee yksilölliset tavoitteensa itse valmennusryhmän avustuksella. Valmennus tukee kehittymistä asetettujen tavoitteiden linjassa. Pyritään ruokkimaan sisäistä motivaatiota – urheilija tekee töitä itselle eikä valmentajalle. Fysiikkaan pyritään asettamaan ominaisuustavoitteet, jotka määräytyvät urheilijan motivaation ja testitulosten mukaisesti. Lajiin kiteytyy puolestaan koko toiminnan tarkoitus. Näin ollen lajitavoitteiden asettamisessa huomioidaan toiminnalliset tavoitteet, lajitaidolliset tavoitteet, tulostavoitteet sekä henkiset voimavarat ja -tavoitteet.

Oleellista on siis ymmärtää, että, menestyvä valmentautuminen tarkoittaa laadukkaita harjoituksia joka päivä. Moniammatillinen tiimi tukee ja vahvistaa urheilijan tai joukkueen kansainvälisen vaatimustason edellyttämää valmentautumista. Toiminta on vastuullista ja perustuu ajantasaiseen, tutkittuun tietoon sekä urheilijalähtöiseen valmentautumiseen, jossa urheilijan oma autonomia ja henkiset voimavarat kasvavat ja hän oppii ottamaan vastuun omasta kehittymisestään. Näin rakentuu toista arvostava, oppiva ja innostava valmennuskulttuuri, joka tuottaa urheilun ammattilaisia ja kansainvälisiä menestyjiä.

Vieritä ylös