Millaista dataa tarvitaan kestävyysurheilun huipulla?

Maastohiihdon olympiavoittaja Sami Jauhojärvi hankki ensimmäisen oman sykemittarin vuonna 2000 ollessaan 19-vuotias. Sen jälkeen anturiteknologia on kehittynyt huimasti, mutta syke on edelleen yksi tärkeimmistä kunnon ja palautumisen mittareista kestävyysurheilussa.

Analyyttisenä huippu-urheilijana Jauhojärvi tottui seuraamaan palautumistaan jatkuvan sykeseurannan avulla. Loppukesällä 2014 Jauhojärvi oli ihmeissään, kun yösykeseurannat näyttivät surkeita lukemia.

– Oli hätkähdyttävää huomata, että palautuminen uran kovimman tehoharjoittelujakson jälkeen oli vain 1 % omasta maksimipalautumisesta. Jotakin oli vialla. Meni puolitoista kuukautta ennen kuin syy heikkoon palautumiseen selvisi. Oletuksena oli, että kova tehoharjoittelu aiheutti alipalautumistilan. Syy oli kuitenkin toinen.  Olin vaihtanut astmalääkettä juuri tehoharjoittelujakson alla, ja kävi ilmi, että se ei sopinut minulle lainkaan. Uusi lääke heikensi unen laatua ja vaikutti siten negatiivisesti myös palautumiseen.

– Olin seurannut yösykkeitä jo vuodesta 2004 lähtien, jolloin olin mukana Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen (KIHU) sykevälivaihtelua mittaavassa pilottiryhmässä. Kymmenen hiihtovuoden aikana minulle oli ehtinyt kertyä paljon dataa sekä harjoituksista että palautumisesta. Kertyneen datan avulla saimme kiinni myös lääkevaihdoksen aiheuttaman palautumisongelman. Olin myös oppinut tunnistamaan tilanteita, joissa data eroaa omista tuntemuksista. Silloin on löydettävä selitys eroavuuksiin.

Tapaus on Jauhojärven mielestä hyvä esimerkki siitä, että kroppa reagoi usein jo paljon ennen kuin yksilö itse huomaa oireita.

– Esimerkiksi Ramsaun leirillä lokakuussa 2007 sairastuin keuhkokuumeeseen, mutta jo kaksi viikkoa ennen taudin puhkeamista sykemittauksissa ja kropan tuntemuksissa harjoitusten aikana oli havaittavissa joitakin poikkeavuuksia normaaliin. Pöpö oli kropassa jo tuolloin. Huippu-urheilussa myös vauhtisokeus iskee helposti. Kuormitustila voi jäädä huomaamatta, ellei mittaamalla saatua, systemaattisesti seurattua dataa ole saatavilla.

Tehokas seuranta estää harjoitteluvirheitä

Uransa aikana Jauhojärvi ehti käyttää monia erilaisia mittalaitteita, kuten älyhousuja. Niillä mitattiin lihastasapainoa ja sitä, missä järjestyksessä eri lihakset aktivoituvat hiihdon eri vaiheissa. Älyhousut auttoivat selvittämään, tarvitaanko lisää voima- vai liikkuvuusharjoittelua.

Tutuiksi tulivat myös kiihtyvyysanturit, joilla mitattiin kykyä tuottaa räjähtävää nopeusvoimaa.

Tämän päivän huippu-urheilussa dataa kerätään enemmän kuin koskaan ennen. Datan hyödyntäminen on myös paljon tehokkaampaa kuin Jauhojärven aktiiviuran aikana.

– Datan tärkein hyöty on siinä, että sen avulla voi estää monia virheitä, joita harjoittelussa ja kilpailuissa voi tehdä. Palautumisen mittaaminen on lisääntynyt paljon ja se auttaa mitoittamaan harjoittelua entistä tarkemmin. Riittävä harjoitusmäärä on kaiken a ja o kilpaurheilussa. Kun harjoitusmäärä on oikea, kroppa reagoi harjoitteluun ja sykkeet laskevat. Jos harjoituskuormaa on liikaa, kroppa ei enää reagoi harjoitusärsykkeisiin väsymyksen vuoksi ja kehitys pysähtyy.

– Seuranta on tänä päivänä niin tehokasta, että suorituskyvyn ennustaminen on parantunut huikeasti viimeisen 15 vuoden aikana. Kehittyneen anturiteknologian ansiosta seuranta on myös entistä helpompaa.

Pelkkä datan seuranta ei Jauhojärven mielestä kuitenkaan riitä.

– Parhaat ratkaisut syntyvät yhdistämällä omat tuntemukset seurantatietoihin. Kun Tour de Ski päättyi vuonna 2007, seurasin palautumista korostetusti jo pari päivää ennen Tourin päättymistä ja pari päivää sen jälkeen. Kun kaikki näytti hyvältä, uskalsin aloittaa normaalin harjoittelun jo keskiviikkona, kolme päivää Tourin päättymisestä. On tärkeää huomioida, että on hyvin yksilöllistä, miten kukin urheilija palautuu kisojen kuormituksesta, ja mittaustuloksilla voidaan saada vahvistus yksilön henkilökohtaisiin tuntemuksiin.

Data valmennuksen työkaluna

Jauhojärvi haluaa muistuttaa myös valintojen tekemisestä datan seurannassa.

– Kun dataa kertyy paljon, on tärkeää keskittyä siihen tietoon, josta on eniten hyötyä suorituskyvyn kehitykselle. Nuorelle urheilijalle voi olla hämmentävää, jos analysoitavaa dataa on liikaa. Yhdessä valmentajan kanssa on valittava datasta olennaisimmat asiat ja keskityttävä niihin.

Tämän allekirjoittaa myös Jauhojärven kilpakumppani Olli Ohtonen, joka on hiihtouransa jälkeen väitellyt liikuntatieteen tohtoriksi ja tullut tunnetuksi erityisesti Iivo Niskasen henkilökohtaisena valmentajana. Työssään Olympiavalmennus Vuokatti-Rukan tutkimus- ja kehitysjohtajana Ohtonen kehittää lumilajien huippu-urheilua tutkimustiedon ja datan valossa.

– Datan määrä on kasvanut merkittävästi viimeisen viiden vuoden aikana. Siksi on todella tärkeää määritellä kullekin lajille relevantti tieto, jonka perusteella voidaan tehdä harjoittelun kannalta oikeita päätöksiä.

– TietoEvryn kanssa yhteistyönä etenevässä datahankkeessa lajivalmentajat määrittelevät, millaista tietoa kussakin lajissa halutaan kerätä. Lajille olennaisten tietojen lisäksi kerätään yleisiä, esimerkiksi uneen ja palautumiseen liittyviä tietoja. Järjestelmäratkaisuun sisältyy myös erilaisia kyselyitä, joissa kysytään urheilijan omaa arviota tilanteestaan. Joukkuelajeissa ryhmävalmentaja näkee koko joukkueen tilanteen ja kun esimerkiksi jonkun vamman alku jää talteen, vastuuasiantuntija voi reagoida siihen ajoissa.

– Keskeistä huippu-urheilun datahankkeessa on se, että eri tahoilta koottu tieto kerätään samaan, mahdollisimman helppokäyttöiseen sovellukseen, kun aiemmin tiedot ovat olleet valmentajien exceleissä, datapalveluiden tarjoajilla ja muissa tietolähteissä. Nyt käytössä olevaa sovellusta kehitetään jatkuvasti, sillä informaation tarve kasvaa kokoa ajan. Tavoitteena on sisällyttää sovellukseen jatkossa esimerkiksi kilpailuista kertyvä tietokanta.

Ohtonen haluaa korostaa datahankkeen tietosuojanäkökulmaa.

– Kaikki urheilijasta kerätty data on hänen omaansa. Data on arvokasta, ja on tärkeää, että urheilija itse tietää, mihin hänestä kertyvää tietoa käytetään. Jatkuvasti päällä pidettävät älykellot ovat arkipäivää muillekin kuin huippu-urheilijoille. Kannattaa muistaa, että kaikki niiden keräämä data on tietosuoja-asetuksen mukaisesti käsiteltävää henkilötietoa. Tämä on otettu meillä huomioon järjestelmää kehitettäessä.

TietoEvryn kehittämä 360° Training and Wellbeing -ratkaisu auttaa esimerkiksi urheilijaa ja hänen valmentajaansa sekä seuraamaan että analysoimaan urheilijan kuormitukseen ja hyvinvointiin liittyviä tietoja useista eri tietolähteistä. Tietolähteitä voivat olla esimerkiksi erilaiset sensorit, hyvinvointi- tai harjoituspäiväkirjat. Kun kaikki aiemmin eri lähteissä hajallaan ollut data on saatavilla yhdessä näkymässä, on helpompi tehdä hyvinvointia ja kehitystä tukevia päätöksiä ja tukea urheilijoiden kehittymistä lajinsa huipulle.

(Kuvat ja teksti: Suomen Olympiakomitean sivuilta)

Vieritä ylös