50-vuotispäiväänsä viettävä Mikko Salonen: “Liikunnan ja urheilun toimintaympäristö muuttuu nyt vauhdikkaammin kuin koskaan”

Olympiakomitean toimitusjohtaja Mikko Salonen toivoo merkkipäivähaastattelussaan, että suomalainen liikunta- ja urheiluyhteisö jatkaisi hyvää ja ennakkoluulotonta yhteistyötä ja lähtisi rohkeasti uusiin avauksiin.

Vuodesta 2017 Olympiakomitean toimitusjohtajana työskennellyt Mikko Salonen on elänyt mukana liikunnan ja urheilun muutoksessa 1970-luvun amatööriaikakaudelta nykyajan piinkovaan ammattilaisurheiluun saakka. Oulussa lapsuutensa viettänyt Salonen sai kipinän liikuntaan ja urheiluun jo varhain.

– Lapsuudenkodissani seurattiin ahkerasti urheilua televisiosta, varsinkin talviurheilua ja lauantai-illan jalkapalloa Englannista. Luulen, että varhaisin muistoni on vuoden 1976 talviolympialaisista, kun Suomen miehet voittivat hiihdossa viestikultaa, Salonen muistelee.

Salosella on edelleen vahvoja muistikuvia nappulahiihdoista Lämsänjärven hiihtomajalta ja suunnistuskisoista Oulun lähimaastoista.

– Erityisesti ensimmäisen suunnistuskilpailuni vuodelta 1981 muistan edelleen hyvin. Liekö johtunut onnistuneesta suorituksesta vai koko tapahtuman ajan kestäneestä kaatosateesta? Kyllä kipinä liikuntaan ja urheiluun todellakin syttyi jo pienenä, eikä ole missään vaiheessa sammunut!

Lapsuus- ja nuoruusvuosien Oulu on jäänyt Salosen mieleen aktiivisena urheilukaupunkina, jossa oli paljon seuroja ja monipuolista toimintaa useissa eri lajeissa.

– Omiksi kasvattajaseuroikseni laskisin Oulun Palloseuran ja erityisesti Oulun Suunnistajat. Suunnistus valikoitui sangen varhain ykköslajiksi, mutta olen myös harrastanut jalkapalloa ja hiihtoa lapsuudessani.

Salosen oman kilpaurheilu-uran hienoimmat hetket palautuvat suunnistustunnelmiin.

– Suunnistuksessa ja hiihtosuunnistuksessa olin nuorten sarjoissa SM-tason urheilija ja mukana myös Suunnistusliiton aluevalmennusryhmissä. Totta kai menestykset ja mitalit olivat hienoja hetkiä, mutta monenlaisia muitakin upeita elämyksiä urheilu on tuonut: aamuöisiä luontoelämyksiä Jukolan viestissä, jaettuja voitonriemuja viesteissä ja elinikäisiä kaveruuksia.

Oulusta maailmalle ja johtotehtäviin

Salosen tie Oulusta maailmalle alkoi armeijan jälkeen vuonna 1991, jolloin hän muutti Espooseen ja aloitti maanmittaustekniikan opinnot teknillisessä korkeakoulussa, joka nykyisin tunnetaan Aalto-yliopistona.

– Valmistuin diplomi-insinööriksi ja olen sittemmin vuorotellut urheilun ja liike-elämän välillä myynnin, markkinoinnin ja johdon työtehtävissä Suomessa ja Australiassa. Olympiakomitean palvelukseen siirryin kesällä 2017.

Salonen ei halua tehdä eroa urheilujohtamisen ja muiden elämänalojen työtehtävien välille.

– Olen toiminut johtajana niin urheilussa kuin liike-elämässäkin. En ole koskaan halunnut nähdä näitä erilaisina tai toisensa poissulkevina urapolkuina. Minua ovat aina kiehtoneet mielenkiintoiset tehtävät ja vaativat haasteet, ja niitä on tarjottu ja löytynyt niin urheilun kuin bisneksenkin parista. Loppujen lopuksi urheilujohtamiseen pätevät samat vaatimukset kuin mihin tahansa johtamiseen – liikunnan ja urheilun erityispiirteistä huolimatta.

Oman urheilujohtajauransa huippuhetkiä ja suurimpia haasteita pohtiessaan Salonen katsoo yksittäisten asioiden sijaan suurempia kehityskulkuja.

Ristomatti Hakola ja Mikko Salonen lähdössä PyeongChangin talviolympialaisiin. Kuva: Jesse Väänänen

– Mitä moninaisimpia haasteita on tullut matkan varrella vastaan. Vaikea sieltä on silti mitään yhtä nostaa esiin. Luonnollisesti viimeisimpiä liki paria vuotta ovat mutkistaneet erilaiset koronakoukerot ja niiden myötä nopeasti muuttuneet tilanteet. Onnistumisten osalta minulle on aina ollut palkitsevinta, kun olemme yhdessä organisaation kanssa onnistuneet jossakin tärkeäksi määrittelemässämme asiassa.

Salonen sanoo, että liikunta ja urheilu tarjoavat jatkuvasti sykähdyttäviä hetkiä, joiden äärellä on hieno tehdä töitä.

– Huippu-urheilussa sykähdyttävin kokemani hetki on tähän mennessä varmaankin ollut Iivo Niskasen 50 kilometrin kultamitali PyeongChangin talviolympialaisissa, mutta monenlaista muutakin sykähdyttävää tulee pienemmässä mittakaavassa vastaan jatkuvasti.

Muutosjohtamisen ytimessä

2020-luvun urheilujohtamista Salonen kuvailee vaativaksi työksi jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä.

– Olen sanonut viime aikoina korostetun monesti, että vain muutos on pysyvää. Toimintaympäristö muuttuu nyt vauhdikkaammin kuin koskaan. Meidän on oltava hereillä tässä muutoksessa ja pystyttävä elämään ajassa, jos haluamme turvata nykyisenkaltaisen, vahvasti kansalaisjärjestötoimintaan nojaavan urheiluliikkeen elinvoiman tulevaisuudessa.

Salosen mukaan väsyneet puheet urheilujohtajista ”toppatakkimiehinä” voisi jo unohtaa.

– Moderni urheilujohtaminen on piinkovien ammattilaisten työtä, jota tehdään 24/7/365 -periaatteella julkisuuden valokeilassa ja kansainvälisessä toimintaympäristössä. Laatuvaatimuksena on pyrkiä jatkuvaan erinomaisuuteen, olemaan maailman paras. Se on haastavaa, mutta palkitsevaa työtä.

Salosen johdolla Olympiakomiteaa on rakennettu vuodesta 2017 liikunnan ja urheilun uudeksi keskus- ja palvelujärjestöksi. Salonen kehuu johtamansa organisaation sitkeyttä haastavien muutosvaiheiden keskellä.

– Meidän joukkueemme on tehnyt erinomaista työtä tässä muutos- ja yhteenkasvamisprosessissa, jota ovat sävyttäneet esimerkiksi taloudellisten avustusten takaisinperinnät, korona ja jatkuva epävarmuus liikunnan ja urheilun valtionrahoituksen tasosta. Olemme kuitenkin pystyneet rakentamaan yhdessä jäsenjärjestöjen kanssa tuoreen, kolmeen päätehtävään nojaavan strategian, joka antaa selkeän suunnan tulevien vuosien työlle.

Oman lisänsä Salosen johtaman Olympiakomitean työhön ovat tuoneet kansainvälisen urheilun virtaukset, joiden vaikutukset ulottuvat luonnollisesti myös Suomen Olympiakomitean toimintaan.

– Jo pitempään on ollut nähtävissä, että vastuullisuuskysymykset korostuvat myös urheilussa ja haastavat urheiluliikettä siinä missä muitakin yhteiskunnan osa-alueita. Olemme tehneet työtä vastuullisuuskysymysten parissa jo pitkään. Yhdessä jäsenjärjestöjemme kanssa olemme rakentaneet liikunta- ja urheiluyhteisölle vastuullisuusohjelman, joka antaa hyvän perustan työllemme näiden asioiden parissa niin Suomessa kuin kansainvälisissäkin ympyröissä.

Liikunnasta elinvoimaa koko Suomeen

Yksi Salosen johtajakauden puhutuimmista kysymyksistä on liikunnan ja urheilun valtionrahoituksen tila ja tulevaisuus. Salosella on vahva näkemys siitä, että liikunnan valtionrahoituksen ei tule perustua ihmisten rahapelaamisen tasoon, vaan liikunnan ja urheilun yhteiskunnalliseen tarpeeseen.

– Liikunnan yhteiskunnallinen tarve kasvaa. Noin kaksi kolmasosaa suomalaisista liikkuu terveytensä kannalta liian vähän. Liikunnan lisäämisen yhteiskunnalliseen tarpeeseen viittaa laaja tutkimusnäyttö. Liian vähäisestä liikunnasta aiheutuvat terveydelliset ja sosiaaliset ongelmat ovat keskeinen elintapaongelma. Se vaikuttaa muun muassa diabetekseen, mielenterveyteen, syöpäsairauksiin ja tuki- ja liikuntaelinsairauksiin, Salonen muistuttaa.

– Lisäksi liikunnan harrastaminen on sosiaalisen hyvinvoinnin ja pääoman merkittävä tekijä, ja tärkeää esimerkiksi nuorten mielenterveysongelmien ehkäisyssä. Liikuntamäärärahoilla voidaan vaikuttaa näihin yhteiskunnallisiin ongelmiin ja toisaalta lisätä hyvinvointia ja koko Suomen elinvoimaa, Salonen painottaa.

Esimerkkinä Salonen mainitsee, että liikunnan kansalaistoimintaa tukemalla rahoitetaan viimekädessä seuratoimintaa, jossa yli miljoona suomalaista harrastaa liikuntaa noin 9000 seurassa.

– Urheiluseuratoiminnan vaikutusten piirissä on yli kolmasosa suomalaisista, joten se on yhteiskunnallisesti merkittävä tukemisen kohde. Lisäksi tärkeitä rahoituskohteita ovat esimerkiksi liikunnallisen elämäntavan hankkeet ja liikuntapaikkarakentaminen, joiden vaikutukset näkyvät kaikkien suomalaisten arjessa, Salonen sanoo.

Mikko Salonen seurapaitapäivän tunnelmissa.

“Urheilu tarvitsee meitä kaikkia – ja me kaikki urheilua”

Hektinen työ pitää 50-vuotiaan toimitusjohtajan liikkeessä lähes vuoden jokaisena päivänä, mutta harvoina vapaahetkinään Salonen etsii perspektiiviä ja palautumista läheisten ihmisten seurasta.

– Perheeseemme kuuluu vaimo ja kolme täysi-ikäistä lasta. Lähipiirin lisäksi minulla on hyviä ystäviä myös liikunnan ja urheilun ulkopuolelta. Heidän kanssaan saa hyvin perspektiiviä asioihin ja muistaa, että elämä on muutakin kuin urheilua, vaikka tässä työssä kaikki kokonaisvaltaisen tiiviisti sen ympärille kietoutuukin.

Liikunnan ja urheilun parissa toimiville suomalaisille Salonen lähettää kiitokset ja yhteistyötä korostavat kannustukset:

– Työnne on tärkeää ja arvokasta. Me olemme Suomen suurin kansaliike, mutta Suomi on väestöltään pieni maa ja resurssimme rajalliset. Siksi liikunta- ja urheiluyhteisön on tehtävä ennakkoluulotonta yhteistyötä ja oltava rohkea uusiin avauksiin. On myös osattava priorisoida ja fokusoida vielä nykyistä enemmän, jotta voimme olla vaikuttavia ja saada aikaan tulosta.

Myös urheilufaneille Salosella on tsemppiterveisiä:

– On hienoa päivittäin havaita, mikä merkitys liikunnalla ja urheilulla on suomalaisille. Urheilu tarvitsee meitä kaikkia; urheilijoita, valmentajia, urheilun seura- ja järjestötoimijoita, intohimoisia faneja. Samaan aikaan yhteiskunta tarvitsee liikuntaa ja urheilua ja liikunnalle ja urheilulle myönteisiä kansalaisia, jotka liikkuvat myös itse. Jatketaan samaan malliin!

Mikko Salonen viettää merkkipäiväänsä 15.12. perhepiirissä.(Kuvat ja teksti: Suomen olympiakomitean verkkosivut)

Vieritä ylös